Luukku 10: Rassen kirje Joulupukille

Hei rakas Joulupukki!

Täällä näppäimistöä isoilla lapiotassuillaan hakkaa Rasse, se ihana uljas musta koira joka on kotoisin sieltä Lapin läheltä, muistathan?
Päätin nyt ihan itse kertoa mitä toivon joululahjaksi, vaikka tähänkin asti lahjat on olleet kivoja. Mutta jos vaikka Joulupukki jo kärsii muistin epämääräisestä harhailusta, kun onhan sitä ikääkin jo satoja vuosia!

Oon tietenkin ollut kiltti, maailman kiltein! Muutaman kerran roskapussin avannut ja tutkinut, josko sinne olis vahingossa joutunut jotain, mikä ei kuulu roskiin. Ajattelin että se on minun hommiani, kun ihmiset oli sen pussin jättäneet ottamasta matkaan kotoa lähtiessään. Kerran myös levittelin iiison pussillisen gerbiilien heiniä pitkin olohuoneen mattoa, olin aivan varma, että siellä heinien keskellä oli sinne jotenkin ihmeellistä reittiä joutunut grillimakkara… Sellastahan ei saa gerbiileille antaa, joten minä tietenkin ritarillisesti uhrauduin pienet tupsuhännät pelastamaan. Ei ollut makkaraa. Kostoksi söin pussin pohjalta kaikki loput jyvät, kun kerran olivat saatavillani yksin ollessani. Eivätpä laita gerbiilinruokatehtaalla enää makkaran hajua heinäsäkkiin!

Oon myös tosi reipas vahti. Kerron heti jos epäilen että joku on tulossa meille, meidän pesään, se on kuitenki joku joka on luvattomilla teillä. Kerron myös jos naapuripesään on tunkeutumassa joku vieras, ihan vain varalta, jos naapuri ei itse huomaa? On hänellä varmaan kuitenkin jo huonompi kuulo kun minulla, kun on ihmisen iässä yli 70 vuotta. Mutta kertaakaan ei ole tullut meille rosvoja kun minä pidän ne poissa, joten tästä varmaan tulee jokin ekstrapaketti meikäläiselle?

Toivon siis oikein oikein paljon lihaisia luita ja ehkä jotain muutakin lihaa kuin sitä ainaista kalkkunaa, se on kyllä tosi hyvää kuitenkin. Lisäksi pyydän, ettei kahvitikkuvarastoni pääsisi koskaan loppumaan, ja jos pääsee, niin jääkaapista löytyisi lohtuherkuksi aina lihapullia. Myös treeninameja voisi olla kaiken aikaa vapaasti minun saatavillani, joten voisitko viedä tuon yhden keittiön kaapin oven mukanasi? Sillä voit sitten teljetä punakirsu-Petterin johonkin, jos se on tuhma.
Vielä leluista sellainen pyyntö että joku uusi ihana vinkulelu olisi myös tosi jees. Älä kerro kellekään koska tosiäijäthän ei hempeile, mutta minusta on välillä ihanaa hoivata ja kirputtaa pehmolelujani, ja vielä kivempaa siitä tekee se, kun ne välillä kiljaisevat.

Tuothan oikein paljon paketteja kuten viime vuonnakin?

Terveisin

Rasse