perjantai 29. syyskuuta 2017

Ihan tavallista mulle kuuluu

Aika valtavasta muutoksesta huolimatta tavallista.

Melkein 8½ vuoden parisuhde, ja nyt se on jo vähän aikaa ollut etäsuhde, eikä vain ihan parinsadan kilsan välimatkalla... Kun toinen asuu Lahessa ja toinen Pohjois-Pohjanmaalla, niin niitä kilometrejä kertyy väliin sellaiset 650. Onneksi elämme kuitenkin nykyaikaa, eikä enää tarvi lähettää savumerkkejä tai kirjekyyhkyjä, vaikka se tosin olisi kyllä aika romanttista :) 

Minä siis tätänykyä asustelen samassa asunnossa kuin aiemminkin, jyrsijät seuranani. Ens vuoden puolella katellaan sitten ihan uusia suunnitelmia. Voin nyt paljastaa, että meinasin hakea jo kouluun Kuopioon, tai no hakuaika on vasta lokakuussa, mutta opiskelut olis tulleet liian pian kaiken henkilökohtaisen elämän hässäkän keskelle. Lääketeknikon opinnot siis odottakoot toistaiseksi, kyllä niitä varmaan järkätään myöhemminkin. 
Tässä asumismuodossa kaikkein omituisinta on se, että tosiaankin asuu yksin, ja se että ei ole koiraa jonka kanssa lähteä lenkille. Myöskään kukaan ei haukahtele tai murahtele, kun naapuri paukuttaa oveaan liian kovaa tai muuten vaan kolistelee rappukäytävässä. Muutamana ekana iltana olin jo valmiina ääniä kuullessani rauhottelemaan Rassea, joka noihin ääniin yleisimmin lähes joka kerta reagoi.

Muutama viikko sitten oli Suomen ensimmäisen kalenteriryhmän, Planner Lovers Finlandin 2v-miitti Tampereella. Sinne tottakai lähdettiin täältä aamuvarhain ajelemaan neljän ihmisen voimin, ja oli muuten mukava reissu! :) 
Paljon samaan aiheeseen höyrähtäneitä kivoja ihmisiä, ja ennenkaikkea, aivan liian paljon kaikkea ihanaa ostettavaa... 
Meillä oli varattuna kuuden hengen huone miittipaikan vieressä olevasta hostellista. Kaikki huoneet oli nimetty Tamperelaisittain, ja veikkaan että meidän huone oli kyllä hauskin, se oli nimeltään Mustamakkara :D 
Samaisella reissulla käytiin myöskin kuuden hengen porukalla Room Escapessa, oli kyllä hauska kokemus. Vaikkakin se huone oli sen verran pieni että 6 ihmistä sinne oli jo hieman liikaa, kuumuus oli vahvasti läsnä. Onnistuttiin kuitenkin selviytymään alle tunnissa, ja löydettiin iso-isän jättämä testamentti. 

IMG_20170926_184105
Todiste siitä että osaan mennä ulkoilemaan ilman koiraakin ;D

IMG_20170926_003911
Pikku Norsvin on jo kasvanut kovasti. Vauva se on silti vielä.

Yksin asumisessa on myös tämä korvia huumaava hiljaisuus, sillon kun kaikki jyrsijät nukkuu. Ja se kun nukkuessa sänky on niin valtava ja tyhjä, kun siinä normaalisti on myös mies ja koira, jolloin usein sitten ite nukkuu mitä ihmeellisimmissä asennoissa että koira mahtuu jalkapäätyyn. Ja kun lakanatkin pitää ihan yksin viikata... :D Voivoi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!
Pysytäänhän kuitenkin asiallisella linjalla :)