sunnuntai 27. elokuuta 2017

Nyt kun kesä mennyt on

Tai siltä ainakin tuntuu, ja kun syyskuussakin ihan kohta ollaan niin menneeksi sen voi jo olettaa.
Omalta osaltani voin sanoa että tuntuu ettei kesää melkein olis ollutkaan, olin nimittäin koko sen lämpimämmän kauden töissä 8-16. Töitten jälkeen hetki kotihommia ja omaa aikaa ja taas nukkumaan, että aamulla jaksaa herätä ennen kukon pieraisua... Mutta en valita, raha kelpaa aina. Ja tuo työpaikka mahdollisti omalta osaltaan sen, että kirjoitan tätäkin postausta en vanhalla, kamalaa meteliä pitävällä pöytäkoneella, vaan 9 päivän ikäisellä, täydellisen kokoisella Asuksen zonebookilla <3 Tämä on juuri sitä, mitä olen jo kauan kaivannut: Pieni (13,3 tuumaa), kevyt (en muista nyt painoa mutta siirrettävissä helposti yhdellä kädellä) ja tehokas. Tai siis, niitä speksejä en nyt niin ymmärrä, mutta jos jo käynnistämiseenkin menee reilu 10 sekuntia, entisen muutaman minuutin sijaan, niin muutos on jo huomattava :D Lisäksi kiitokset akun kestolle, jopa minun mestarinörttääjän käytössä akun joutuu lataamaan kerran vuorokaudessa. 

Mutta se tästä aiheesta tällä kertaa. Palataan syksyyn.
Niin paljon kun kesästä tykkäänkin, niin minusta on ihanaa, kun syksy ja kylmyys tulee. Ei tarvi enää miettiä johonkin lähtiessä, että mitähän sitä pukis päälleen ettei olis niin kuuma, vaan saa oikeasti pukea niitä vaatteita päälle. Kirpeät aamut, värikäs lehtien värjäämä ympäristö, aamulenkit koiran kanssa askelten kahistessa polulla. 
Pimenevät illat, sateen ropina, villasukat, viltti ja muki teetä kynttilöiden luodessa tunnelmaa. Ah. 
Eikä unohdeta myöskään minun ja siskoni tulevia Pretty Little Liars-maratoneja, jotka on niin täydellisiä juurikin pimeisiin syksyiltoihin! <3 
Tilasin just kutoskauden, aiemmat mulla jo onkin, sekä omiin katseluhetkiin lisää The Walking Deadia. Syksy, saat tulla!

Mitä teidän syksyyn kuuluu? Onko jotain mukavia perinteitä?




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!
Pysytäänhän kuitenkin asiallisella linjalla :)